Miten vauvaa käytetään?

Koska kohdusta ei pöpsähtänyt vauvan mukana mitään manuaalia, maailman paskin businessmutsi ei tietenkään osaa käyttää ipanaa. Siispä käyttötavat on kehitelty kaikin tavoin itse. Ipanalle pitää laittaa petroolia koneeseen kolmen-neljän tunnin välein ja kun peräpää soi, vaaditaan erinäisiä puhdistustoimia. Tämän lisäksi ipana tarvitsee ainoastaan riittävää lepuutusta, ulkoilmaa, ja ryöpyittäin rakkautta. Näillä osa-alueilla olemme jonglööranneet ja onnistuneet kohtalaisesti. Välillä käyttökohde ilmoittaa merkkiäänellä, kun petroolia ei ole tarpeeksi, tai kun lepuutusaika on ylittänyt tarvittavan määrän.

Koska businessmutsi ei tietenkään ole hautonut pieteetillä ipanaa yhdeksän kuukauden ajan vatsassaan vain näin yksinkertaisia käyttötarkoituksia varten, seuraavassa tarjotaan kuvakavalkaadi siitä miten kekseliäästi tätä tulokasta voi hyödyntää muissakin käyttötarkoituksissa:

Osa 1: Ruokapöytänä

Osa 2: Tuttipullon lämmittimenä

Osa 3: Toimistopöytänä

Osa 4: Pelialustana

Osa 5: Juomapullotelineenä

Osa 6: Tv-pöytänä

Nahkavekkari soimassa

Meidän nahkavekkari on nyt seitsemän viikkoa. Se on ihan mahtava tyyppi. Sen posket näkyy takaapäin ja kolmoisleuan alta löytää aina koko viikon menun vaikka ois kuin kylvetetty. Tämä nahkavekkari hälyyttää kolmen tai neljän tunnin välein ja sillä on aina pöydässä sen lempiruokaa, se oikein huokailee kun se äpöstää sitä. Sitten se puklaa. Paljon. Hän haluaa selvästi diivailla ja siksi haluaa, että äitit vaihtaisi sille seitsemän eri asua päivässä. Ja mehän vaihdetaan. Vaikka se haisee oksennukselle varmaan oikeasti niin minusta sen tuoksu on huumaava.

Meidän nahkavekkari kävi lääkärissä ja esitteli sellaisia taitoja siellä tädille, että me vaan hämmästeltiin miten se oli niin vieraskorea, nakotti päätään tanassa ja seurasi katseella napakasti lohikäärmettä puolelta toiselle. Ei se tollo oikeasti tuollaista osaa, yleensä se vaan tapittaa ohi kasvoista ja silmät napsahtaa kieroon. Mutta tämä onkin ilmeisesti ovela kettu, osaa feikata lekurissa tarpeen vaatiessa 😂😂😂

Nahkavekkari aloitti vauvalauluissa ja vauvatanssissa neliviikkoisena ja vauvajoogassa viisiviikkoisena. Ollaan jo koluttu babykinot ja vauvahieronnat, tyyppi on oikea kosmopoliitti. Tosiasiassa mama se siellä joogaa ja tirppana vetää elbaa, joka kerta, muskarissa, tanssissa, joogassa, mitä tiukempi meno sen syvempi uni. Mutta olihan tää arvattavissa jo maha-aikana. Kotona vaimo tyrkyttää David Bowieta ja U2:ta mut päivisin kun se ei ole kotona me tanssitaan nahkavekkarin kanssa salaa räpin tahtiin. Tyyppi on kuitenki lahtelainen, kohta se ajelee karvanopat heiluen ukin Bemarilla ympäri toria ja se osaa nyt jo sanoa ”bitch please”!

Mitä businessmutsiin tulee, palasin jumpalle kun kakara oli 13 päivää vanha. Sillon loppu hikoilukielto tikinpoiston jälkeen. Ei kestäny sipuli kotona. Oli vähän baby bluesia ja alussa kun tuo valvoi seitsemän yötä putkeen oli yksinäisillä iltakävelyillä melko synkkiä ajatuksia. Mutta siitä joskus toiste. Helpotti kun pääsi takasin jumpalle. Raportoin pian lisää jumpista ja synnytyksestä toipumisesta. Taidan olla human experiment sillä alalla itse, koska kukaan missään koskaan ei ole muka urheillut sektion jälkeen eikä varsinkaan kirjoittanut aiheesta. No mä kirjotan sit itte.

Loppukevennyksenä todettakoon, että nahkavekkarilla on ihan mahtavia ilmeitä. Niitä ovat mm. seuraavat:

• Skeptinen (vain toinen kulmakarva ylhäällä), ”mitä sä mutsi oikein selität”
• Hamuava, ”antakaa minulle Darwin award, näen nälkää vaikka nisä on nenäni edessä”
• Uninen (silmät pyörii kuin hedelmäpeli)
• Äkäinen, ”näkeehän naapurin Hugokin varmasti nää hampaattomat ikenet?”
• Hymyilevä (tapahtuu täysin randomisti mutta useimmiten unissaan kun masu on killillään)
• Jähmettynyt (pukertaa joko paskaa tai puklia)
• Jähmettynyt 2 (äiti laittaa 70-lukulaiset tv-lasit päähän ja ipana miettii kuumeisesti että haju ja ääni on tuttu mutta mun mutsi ei käyttäis noin karseita pleksejä ikinä)

Stay tuned for more…