Taas on pari päivää temmelletty menemään Kalajoella ja Himangalla. Täydellinen nollaus, kakarat pudonneet peteihinsä taisteluitta iltaisin 💪🏽
Tekemistä piisasi jälleen. Liikennepuistossa kävimme ennen avaamista omin välinein, tuo olisi ollut maksullinen mutta meidän aikaiset herääjät ei jaksaneet odottaa avaamista. Vieressä oli ilmaisia tramppoja.
Seikkailupuistoon emme ehtineet, Helsingissä juuri sellaisessa olimme. Superpark tuli testattua ja vaikka oli viisi kertaa pienempi kuin Hyvinkäällä, neljä tuntia ei riittänyt lasten mielestä mihinkään.
Vaikka Sanifanin kylpylä oli remontissa ja kiinni (minusta näytti että pilarit siellä murentui ja mitään ei vielä remontoitu, liekö arvonta käynnissä lähtevätkö renovoimaan vai rakentamaan kokonaan uutta?), uimahallin puoli oli auki. Kakarat innostuivat ponnuilta hyppimään ja hurjinta tuntui olevan alla ammottava neljän metrin syvyys. Rohkeutta tuli koko ajan lisää ja lopulta eivät halunneet pois. Kahdesti ehdittiin uimahalliin.
Miio halusi eilen merenrantaa ja ihmeen hyvin jaksoivat sinne tarpoa. Olivat tyytyväisiä kun saivat kahlailla, uikkarit oli mukana mutta hippasen olis ollu kylmä sukellella. Samasta syystä ei menty Jukuparkiin, urhoollisimmat siellä värjötteli mutta saunan saisivat sinne kyllä pistää. Jopa kakarat hoksasivat että eivät tarkenisi.
Ehdin vähän jumpatakin. Ja iltapäivin käytiin serkkuilemassa anoppilassa 💕 Nyt vielä pariksi yöksi anopille.
Erilaista rakkautta 