Kirjoitin postauksen Legolandista (https://erilaistarakkautta.wordpress.com/2022/08/07/legoland-vinkkeja-8-2022/), mutta kaikki lapselliset tietää, että oikeasti siellä oli saatanallista eikä em. teksti ole totta. Tässä versio Legolandista, jota ei ole siistitty.
Lento oli perillä kovin myöhään, joten ensimmäinen ilta meni ihan infernaaliseksi sähläämiseksi. Shuttle ei kulkenut, viiden hengen isoa taksia ei ollut, yksi bussi ehti nenän edestä. Hotellilla kakarat oli kirjamellisesti jo ”kiipeilen respan tiskille” -moodissa, hävetä sai kunnolla. Ajatuskin ravintolasta niin myöhään (ja ensin sen etsimisestä) sai vatsan kääntyilemään, joten Milla lähti kauppaan ostamaan iltapalaa. Reissu toki kesti vaikka kauppa oli lähelläkin. Siihen mennessä ehdimme käydä hotellin aidan takana itkemässä kun viereiselle leikkarille ei päässyt muuta kun aidan yli, no ei onnistu yksin vauvan kanssa.
Aamiaisen jälkeen (älkää edes kysykö kiipeilikö kukaan tuoleilla, karkasiko kukaan, maistuiko ruoka – jopa pulla saattaa näet olla yök) Millan kanssa nosteltiin kakarat aidan yli leikkarille kun Legoland ei vielä auennut. Muusalla menee jumi päälle ja se hajottaa vaijeriliu’un, ja heti perään sillä menee tietenkin leikkarilla nilkka. Ei anneta kipulääkkeitä juuri koskaan mutta ajatus 22kg lisäpainosta Legolandissa koko päivän 10h, no joo, me ollaan supernaisia mutta ei supernaisetkaan kaikkeen pysty. Pakko antaa Buranaa, mitä jos se ei pysty muuten kävelemään?
Legolandissa elämä oli yhtä jonoa ja kakarat ehti hakata, potkia ja purra toisiaan niissä jonoissa arviolta 800 kertaa. Ei siinä auta herkkulakot ja kännykkäkiellot kun kaikkia vituttaa. Kaikkia vituttaa Legolandissa, wohoo! Kannatti maksaa.
Illan kruunuksi Muusa päättää hypätä ikkunalaudalta sohvasängylle selkä edellä, lentää metrillä yli, ja tulee suoraan päälleen lattiaan.
Toisena aamuna ilmoitan innoissani lapsille, että nyt lähetään Lego Houseen rakentelemaan legoilla. Miio toteaa ”en lähde”, ja vielä että ”en tykkää legoista”. Koko kesä on siis odotettu Legolandia, wtf.
Kävelyä Lego Houseen on 25min, tietenkin alkaa sataa kun ei ole sadekamoja mukana. Ennusteen mukaan pakattiin.
Mainitsinko jo, että kahden yön reissulle vauvan kuusi tai seitsemän vaatekertaa ei riittänyt mihinkään, koska niskapaskaputki alkoi, niin, en edes tiedä hulinan takia milloin. Varmaan jo menolennolla.
Kun paluumatkalla kysytään pikkuperkeleiltä kumpi oli kivempi Legoland vai Lego House, nuo pikkuenkelit toteavat yhteen ääneen ”hoplop!” Emme poistu kotoa enää hoplopia kauemmas koskaan, se on varmaa saatana.
I hate kids.
Erilaista rakkautta 