Meillä oli taas vilinää ja vilskettä viikonloppuna. En osaa olla ilman. Pari pesuetta oli vieraana ja kun kaikki viis jätkää plus pari isiä pelailee jalkapalloa, käytiin sitä roimimassa vissiin kolmasti. Tai siis Lumo on kuudes jätkä mutta saa ny opetella kävelemään ensin.
Lasten iät oli 0, 4, 6, 8, 10, 12 ja 14. Jonkun pitää adoptoida se 2-vuotias tohon vielä ni avot!
Ensi vuonna taas tällä jengillä meille. Kiitos Lahti ja Jyväskylä!
Miio 4v, silmät auki klo 6.10 ja laulaa ”jos sul on vene ja kymppisäkki, chillaa meidän kanssa, jos sul on bileet ja sauna päällä, chillaa meidän kanssa”.
Se on vissiin vieraita tulos illalla
Jos googlasit ”miten pärjää kolmen lapsen kanssa” niin vastaus on ”ei mitenkään”. Tai että ”ei tässä konkurssissa enää tunnu mikään”.
Elävän elämän esimerkkejä kahdelta aamulta, ja samalla parasta ehkäisyvalistusta?
Milla on crossfitissä aamulla. Vauvalla painaa aamu-uni ja se viihtyy vain sylissä, joten kaikki on tehtävä yhdellä kädellä. En ehdi pestä kasvoja saati hampaita, hiihdän alasti ja yritän esittää kiinnostunutta kun Muusa esittelee vaatteitaan ja tivaa mitä laittaisi päälle samalla kun voitelen yhdellä kädellä leipää Miiolle (vaikeaa mutta onnistuu, juuston höyläys ei). Nälkä on itselläkin ja kahvikin maistuisi mutta sitä ei ehdi keittää. Keitän 8 kananmunaa, vahdin etteivät lapset koske lieteen, en saa munista yhtäkään koska kakarat syövät kaiken. ”Äiti lisää munaa!” ”Miten pyydetään?” ”Saisinko lisää munaa?” ”Saat tietenkin” ja ”äiti puolita muna”, ”äiti ota keltainen pois”, ”äiti laita aromisuolaa”, ”äiti maitoa”, ”MITEN PYYDETÄÄN?”. Ja koko ajan ”äiti kato”, ”äiti kato”, ”äiti kato”, se kuulostaa japanin kiitos-sanalta ”arigato” nopeasti lausuttuna lapsen suusta, mieli pyörähtelee Japanin ja nälkäkiukun välissä. Sohvatyynyt lentelee, nostan ne ainakin sata kertaa takaisin jotta pääsen sohvalle imettämään, nyt en perkele jaksa komentaa niitä korjaamaan itse jälkiään kun siinä kestää ihan helvetin kauan ja sitten on sohvakin kananmunassa. Imetän ainakin kaksi kertaa niiden hiivatin munien välissä, kahvin olen saanut keitettyä (onnistuu yhdellä kädellä helposti). Paahdan lopulta kaksi karjalanpiirakkaa itselleni koska mihinkään monimutkaisempaan ei pysty, kun pääsen pöytään (vauva sylissä), kaksi vanhinta tappelee ja komennan niin että nälkäkiukku meinaa ottaa vallan. Kahvi on jäähtynyt ja karjalanpiirakat kylmiä, mutta syön ne mieluummin kylmänä kuin nousen vauvan kanssa uudelleen pöydästä (syötävä sormin, koska veistä ja haarukkaa ei voi operoida yhdellä kädellä, paloittelemme tottuneesti Millan kanssa ruokaa toisillemme silloin kun vauva on jommalla kummalla sylissä). Puolivoltteja sohvalla, jotain sattuu, puhallan ja lohdutan, yritän selvitä ilman että täytyy kaivaa laastaria koska se on vaikeaa vauva sylissä. Kolme lasta mahtuu ihan helposti yhtä aikaa syliin kun on pakko, sitä jännitin kamalasti ennen kuin vauva tuli. Nyt vaihdan vauvalle vaipan ja puen vaatteet, se ei tykkää vaatteista tänään. Vauva osaa jo kääntyä joten sitä ei voi jättää hoitopöydälle yksin, ravaan edestakaisin vauva sylissä hakemaan antibioottisilmätippoja rähmiviin silmiin ja Basibactia kynsivallintulehdukseen. Sitten D-tipat vauvalle ja D-tabletit isoille. Ja autan Miiolle vaatteet päälle (osaa pukea itse mutta ei viitsi koska on taantunut vauvaksi vauvan syntymän jälkeen, auttaminen onnistuu yhdellä kädellä). Muusa alkaa nakella puhelintaan kun ruutuaikaa ei ole. Samaan aikaan Miio tarvitsee apua vessassa, mutta kun pyyhin vauva sylissä, vauva puklaa Miion selkään ja pyyhin pukluja Miiosta, itsestäni ja lattialta. Juuri puetut vaatteet pitää vaihtaa, Miio karkailee. Yritän laskea vauvaa unille mutta se raivostuu, otettava taas syliin. Saan jumppahousut puettua (kyllä, onnistuu nipinnapin yhdellä kädellä), mutta yläosaa en saa päälle. Muusa ja Miio riitelevät limamadosta ja nyrkki heiluu, vauva itkee. Tiskikone pitäisi tyhjentää mutten ehdi koska joku haluaa koko ajan jotain. Ehdin kuitenkin harjata hampaat, ainakin omani, luulen, hammastahnan puristaminen yhdellä kädellä on haastavaa koska pyöreä hammasharja pyörähtelee ympäri lavuaarin reunalla. Mieli ei kuitenkaan enää pyörähtele koska olen saanut syötyä kaksi kylmää karjalanpiirakkaa. Kohta Milla tulee ja sitten minulla on viisi minuuttia aikaa imettää vauva uudelleen, pukea yläosa, pakata jumppakamat ja lähteä. Tukan ehtii kietaista Elixian rappusissa takkunutturalle, deodoranttia en muistanut joten onnea kanssajumpparit. Jumpan jälkeen on 5 minuuttia aikaa pestä kädet ja suoriutua kotiin koska tiedän että Milla on hyppyyttänyt vauvaa tunnin siellä ja isommat riitelee. Koska Milla on vuorostaan kolmen kakaran kanssa yksin.
”ANNETAAN korjaustaitoiselle kestovaippoja joissa kumpparit kuolleet, PUL-kankaassa reikiä ja tarrat ei pidä. Vastaanottaja maksaa postikulut ja vaihdossa mulle kolme geishapatukkaa, paketti kahvipapuja ja seitsemäntoista erikoisteelaatua joita myydään vain yhdellä tietyllä vuorenseinämäkaupalla Bhutanissa”.
”OSTAN pojalle Annabelle-kauhuelokuva-asun Halloweeniksi. Noudan tänään koska tämä tarvitaan illalla, noudan vain Kampin metrolta, ja asu saa maksaa euron eikä se saa olla likainen eikä risa. Tätä asua ei myydä missään eikä sitä ole oikeasti edes olemassa mutta se on myyjä sinun ongelmasi.”
”Av yv myynnissä oleva asia. Yv: Voisinko saada vähän lisäkuvia kohteesta? Onko se ehjä? Voitko mitata kai-kai ja haara-niska ja munakukkaron koko sekä isoäitisi hameen sisäsauma? Tulisin noutamaan tänään klo 18.05. En tulekaan, lapsi sairas. Ei kun koira kakkasi matolle. Tulen huomenna klo 1.15. Sopiihan jos maksan kuun viimeisenä päivänä. Kuuluuhan kotiinkuljetus ja postitus ja niskahieronta varmasti tuohon 1 euron myyntihintaan?”
Mitä emme tekisi kierrätysaatteen nimissä.
Holiday Club Saimaassa vietetty neljä päivää! Olemme muuttuneet rusinoiksi!
Majoitumme Villoissa, koska viiden hengen perhe ei mahdu hotellin puolelle. Saimaan kylpylä oli vuoden 2021 matkailukohde Suomessa, joten olihan se koettava.
Junayhteys tökki tällä kertaa, koska kaksoisraiteen rakentamisen vuoksi väli Kouvola-Imatra oli korvattu busseilla. Ilmeisesti jotain junia kulkee, ja ratatyö valmis 6/2023. Lainasimme ukin autoa Lahesta.
Villat on hienoja ja kivoja, ranta lähellä, joskin nyt kävin vain juoksulenkillä vauvan kanssa siellä sekä etsimässä grillikatokselta tulitikkuja lainaan kun ei majoituksessa sellaisia ollut. No eipä ollut katoksellakaan. Kesällä ranta ja kahvila ja leikkari varmaan parhaimmillaan.
Villoilta kävelee muutaman sata metriä kylpylään. Flipflopit jäi siis käyttämättä. Lapset jaksoi kyllä kävellä hienosti, mutta aikuisilla meinasi revetä persaus ulkovaatteiden pukemisen kanssa. Aamiaiselle pakattiin uimakamoja jo mukaan ettei tarvitse mennä edestakaisin.
Kylpylä on kiva. K8 liukumäkiä ei valvota, joten 4-, 6- ja 7-vuotiaat meni liukumäkeen sujuvasti. Rengasliuku oli kiva mutta kakarat ei sinne uskaltaneet. Parasta oli ”syvä allas” jonka reunalta hypittiin (samanlainen löytyisi kyllä ihan kotihallistakin 🙈) ja keskellä oleva suuri, laakea alue, jossa kakarat liukuivat pepuillaan eestaas. Siinä oli valoja ja suihkuja ja lopulta keksivät liukua sieltä myös altaaseen, puolen tunnin välein tuli disco ja musaa ja lisää valoja ja suihkuja, vauvakin sai pari kunnon töpselipesua 🤣
Alueella on tekemistä vaikka ja kuin, mutta me ei ehditty edes leikkarille. Uinti ap ja ip ka mehut poissa. Mutta rehellisyyden nimissä vaikka löysin kohtuuhintaisen majoituksen ja kaveriperhe tuli jakamaan kuluja, kaikki extra maksaa ja se ärsyttää kyllä ihan saatanasti. Kuntosali 5e/kerta, Angry Birds Park 19e (myös valvovalta aikuiselta 🤬), keilaus 36e/h/rata plus kengät, saunamaailma 7e (siis kylpylässä on vain yksi sauna ja katolla toinen hirsisauna, katolle vaan ei oikein syksyllä ole muuta asiaa), yritin myös mm. soittaa respaan ja puhelu maksoi siis 3e eikä siihen vastattu, koska respaa ei oikeastaan ole vaan puhelu menee valtakunnallisen vaihteeseen…
Iso plussa tulee siitä että tekemistä on ja paikka on kiva monenikäisten lasten kanssa ja lapset viihtyivät. Mutta sitten tulee pari isoa miinusta, nimittäin unisex-pukuhuoneen paskuus ja kylpylän jäätävät olot.
Kylpylän pukuhuoneet on paskat. Pukuhuoneiden on ehkä tarkoitus olla perheystävällisiä, koska ne on unisex, mutta käytännössä koko pukukoppihomma on silkkaa sekoilua. Ensin sulloudutaan yhden hengen koppiin viisin ulkovaatteissa, ja vaihdetaan uikkarit. Sitten mennään sullomaan tavaroita lukollisiin kaappeihin ja sitten viiden metrin matkan päässä uikkarit riisutaan taas ja mennään suihkuun/yhteen saunaan naisten ja miesten puolelle. Aivan helvetillinen ralli. Pian tajuttiin olla noudattamatta ohjetta ja vilahdettiin pukukopeilta uikkarien sijaan vain pyyhkeissä, mutta silti tavararalli oli jäätävä. Kopeissa aukeaa ovet kahteen suuntaan eikä ne pysy auki eikä kiinni ellei niitä lukitse 1,5m pitkällä rivalla, joka pitää ujuttaa penkin yli, juuri kun sait laskettua kaikki kamat ja lapset penkille, ne pitää nostaa pois tieltä. Lapset jätti sormia lukon väliin ja rattaat ei mahtunu mihinkään ja kopissa oli yksinkin ahdasta. Tää ongelma varmasti poistuisi jos majoittuisi hotellissa ja painaisi suihkuun suoraan läpsyissä ja kylpytakissa.
Toinen miinus oli se, että kylpylä oli aika jääkylmä. Holiday Club siis osallistuu energiansäästötalkoisiin nyt kun sähkön hinta on katossa, ja sisäilman sekä vesien ja saunojen lämpötilaa on laskettu. Täähän on ihan loistojuttu, mutta oikeasti sauna oli tulikuuma ja kaikki, AIVAN kaikki vedet ja sisäilma jäätävää. Myös 15cm vauva-altaan vedessä vauva oli sininen viidessä minuutissa ja kioskin ovesta vielä veti niin, että tukkaa tuiversi. Energiaa voisi säästää sieltä saunasta lisää ja panna vaikka edes porealtaaseen asteen lämpimämpää, koska nyt myös nelonen värjötteli iltauinneilla niin pahasti ettei halunnut enää uida. Puhumattakaan meistä aikuisista kun neljän uimataidottoman lapsen kanssa menee aika paikallaan olemiseksi ja uimavalvomiseksi aika ajoin. Eipä ollut siis lämmintä kolme vuotta sitten Imatran kylpylänkään uudella puolella, mutta kyllä siellä sentään yksi lämmin allas löytyi. Saimaalla saunapuheesta kuuli että a) jengiä palelsi ja b) jengi kaipasi aikuisten aluetta, syyslomaviikolla kakaroita oli ihan liikaa joka puolella.
Plussat:
+ Kiva majotus
+ Ok hinta
+ Kiva kylpylä
+ Paljon tekemistä
+ Kohtuullinen julkisilla Helsingistä
+ Lapset viihtyi, joten aikuisilla oli kohtalaista 😆
Miinukset:
– Lisähintaa kiskotaan kaikesta
– Kylpylässä kylmä
– Sekopäiset pukkarit
Käytiin kattomassa myös padon avaaminen tietenkin!
Seuraavan kerran Imatralle tullessa mennään taas Imatran kylpylään. Nää kaksihan on siis täysin loogisesti noin kilsan päässä toisistaan 🤣🤣🤣
Nyt kottiin, onhan tässä jo ryttyytetty yheksän päivää liesussa
Miio 4v mökillä: ”Onneks ei oo niitä mummon hiien halpatikkuja” (roihautti enon sähkösytkärillä nuotion käyntiin, mummon saiturinpörssitikut katkeili nakkisormissa).
Miio 4v nuotiolla: ”Noi paperit on jo suuttunu kun ne on ihan mustia, mutta noi puut on ilosia” (puut paloivat).
Miio 4v: ”Toi tipu on ihan ohraleivässä!” (Tipu oli kiivennyt pahaan paikkaan ja piti sanoa ”nyt otti ohraleipä)
Oltiin Nooa-serkun jalkapalloreenejä seuraamassa Kärpäsessä ja hain Miiolle vierestä käytetyt luistimet. Koko myyjän naapurusto kerääntyi ympärille kuin hain luistimia, noin 5v poika kysyi multa ”haluutsä et mä bustaan sut?” Only in Lahti city Suomen Chigago Riihelän gangsta 5 años
Olemme kiertäneet aika paljon kylpylöissä lasten kanssa. Koska kaikki kolme lasta ovat olleen kylpemishetkellä jotain 0 ja 6 ikävuoden välistä, laitan alle meidän mielestä parhaat lapsiperheystävälliset kylpylät etelässä. Arvostelu on täysin subjektiivinen, joten reklamaatiot voi osoittaa mikämikämaan pormestarille 😅 Tärkeimpinä asioina vaikuttaa lapsiystävällisyys, hinta-laatusuhde ja autottomina meillä myös saavutettavuus junalla.
Meiltä puuttuu listalta vielä ainakin Saimaan kylpylä, se testataan syyslomalla. Puuttuuko teidän mielestä joku hyvä listalta? Mikä ja miksi?
Kesän alussa taisin etsiä etelän lomia meille syyslomalle, kahden tähden hotellitkin oli 5.000e, no thanks… Ei kun porukoiden mökille loisimaan!
Jos mökkivinkkejä kaipaatte niin stadilaisen ei sovi niitä antaa. Sain kyllä nuotioon tulen ja Miio kaivoi madot ja Lumo kävi ongella, mutta se siitä, toiset osaa nää hommat paremmin.
Ollaan täällä useampi yö, ja toivoisin sieneen. Joka vuotinen sienireissu entisten työkaverien kanssa ei toteudu, koska Annilla leikattiin juuri molemmat polvet 😰 Eipä ole Facebook täynnä sienipäivityksiäkään joten tainnut kuiva kesä tehdä tehtävänsä. Mutta katsomaan on päästävä.
Syysloman kohokohta on kuulkaa kuitenkin Lahen Prisma. Se on Kampissa asuvalle eksotiikkaa. Mikä määrä joulukalenterivalikoimaa, edullisia ja muutakin kuin sitä helvetin suklaata! Ja leluja! Ja lasten hanskoja! Ilmainen karusellikin, ei sieltä pääse pois.
Tähän on tultu. Illalla mökkisaunassa shampoo haisee jollekin nuoruudessa juodulle alkoholijuomalle. Kauas on tultu niistä päivistä, en edes saa päähäni mikä juoma se oli ja kakarat peuhaa vieressä. Tunnistan tunteita, en missään nimessä haluaisi takaisin niihin aikoihin. Mutta tässäkin ajassa on hetkittäin huono, kun omia ajatuksiakaan ei kuule saati ehdi ymmärtää. Ehkä siitä tuskan tunteesta, että elämässä ollaan koko ajan matkalla jonnekin eikä koskaan perillä, on vaan päästettävä irti. Ja nautittava matkasta. Yksi Prisman käytävä kerrallaan.
Koko helvetin kesä on menty ranskalaisilla. Siis kirjaimellisesti, koska meidän pikkuperkeleille ei maistu edes ne pizzat, nugetit tai hampurilaiset, joita lasten kesäiset suosikkikohteet kuten Linnanmäki yksinomaan tuntuvat tarjoilevan. Siispä kesä-elokuu on menty ranuilla. Niitä tulee jo korvista, nenästä ja en sano mistä. Ranuihin sisuuntuneena päätän tehdä koko syyskuun lasten inhokkiruokia. Menumme koostuu mm. lasagnesta ja kaalilaatikosta, noista vuodesta toiseen inhokkien listalle päätyvistä herkuisya, ja täydennän inhokkiputkea vielä vittumaisuuttani rouskuilla täytetyllä munarullalla. Meillä äiti päättää mitä syödään, lapset päättää paljon syödään.
Miion päätös on 0 haarukallista päivästä toiseen. Muusa sen sijaan alkaa pitää lasagnesta ja sanoo ensimmäisenä päivänä kaalilaatikkoa hyväksi, toisena päivänä kuitenkin kakoo samalle ruoalle. Miioa pitää lahjoa kääretortulla ottamaan edes yksi haukku. Muusa syö jopa munarullaa kokonaisen siivun. Lumolle maistuvat kaikki tekemäni soseet iljettävistä parsakaaliliejuista kukkakaalimönjiin, mutta puuro on täysi nounou.
Olen perheemme jätemylly. Pihiyttäni en halua heittää ruokaa roskiin ja äsken juuri vaivalla valmistamani ruoan jätteeksi päätyminen tuntuu karmaisevalta.
Käytännössä inhokkiruokakuukautemme aikana lapset solakoituvat ja äiti ottaa pulleita lisäkiloja. Vaikka juuri söin kolme kuukautta ranuja, kilot ei tulleet silloin.
Mitä tästä opimme. En minä helvetti tiedä. Mutta inhokkiruokaa pukkaa meillä jatkossakin koska olen jäärä.
Turku ❤️
Asuin Turussa opiskeluajan. Takaisin en muuttaisi, mutta tasaisin väliajoin pitää käydä vilkaisemassa seutuja.
Kälyn kauhuksi majoituimme heillä. Kiitos täysihoidosta Maria ❤️ Kiitos myös Konna ja Lea kun huolitte meidät!
Kakarat tappeli ja viihtyi, kiukutteli ja ilakoi. Samaa menoa siis kuin kotona, mutta maisemanvaihdos tekee aina terää.
Kun astuimme ulos junasta Kupittaalla, kuusivuotias tokaisi ”Suomessa oli lämpimämpää”. Aivan totta, Turku on ikään kuin itsenäinen valtio, ja Helsingissä oli lämpimämpää 🤣
Erilaista rakkautta 